HAHMOT

Kaamoksen Herra

Maan alla, syvyyden sylissä on Kaamoksen herran, hämärän ajan julman hallitsijan valtakunta. Keskellä ikijäätä ja pilkkopimeää Kalman lapset, pimeyden kätyrit palvovat Kaamosta, toteuttaen kadotettujen sielujensa ruhtinaan jokaisen toiveen. Vaan on yksi toive, jota eivät Kalman lapsetkaan voi toteuttaa – onko se ikuinen pimeys, vai sittenkin vihoviimeinen valonpilkahdus, joka hiipuu ja hiipuu.

Revo

Aah, Prinsessa Revo on valon voimaan hartaasti uskova olentolainen. Kyläläiset, jotka ovat lähteneet hänen tuottaman onnen perään, uskovat myös tähän hyvään voimaan. Revo vaikuttaa välillä olevan pihalla, johtuen kenties myös valon sokaisevasta voimasta, mutta osaa kyllä pitää rauhan ja sovun maan päällä. Värit, ne ovat se juttu. Ne ruokkivat sen janoista voimaa..

Mielikki

Mielikkiä voisi erehtyä luulemaan harmittomaksi pikku metsänhaltijaksi, mutta kaikki hänestä kerrotut tarinat, joilla lapsia on peloteltu, eivät suinkaan ole tarua. Parempi siis välttää oksien katkomista Pyhässä Metsässä, ellei halua viettää loppuelämäänsä kärpässienenä.

Metsuri

”Mitä te haluatte kuulla? Kiinnostaako oikeasti? Väitätkö että teitä kiinnostaa tieto siitä että minä pidän omasta pienestä tönöstäni, pidän omasta seurastani tai että pidän yksinäisyydestä??? Sekö teitä kiinnostaa muka? En usko.”

Matka Kaamoksen herran syövereihin on Metsurin hahmolle suuri ja sosiaalisesti haastava matka, mutta sitä ei pyöräilijä saa huomata!

Pyöräilijä

Nopea – Nopeampi – Pyöräilijä

Märkä – Märempi - Pyöräilijä

Tämä mies polkee niin pyörää kuin noh… polkee. On kai elämässä muutakin kuin polkeminen ja märkä tai sitten ei. Oikeasti ihan kiva - tule, tutustu ja polje. Hä?!

Kirjastonhoitaja

Kääk, apua, tai siis voi ei!

Ympäröivän maailman ja kanssaihmisten sekasortoisuus hermostuttaa läpeensä järkevää ja vastuuntuntoista kirjastonhoitajaa. Hän on kylän älykkäin ja lukenein henkilö, mutta ulosanniltaan vaivaannuttavan epävarma. Sosiaalisesta kömpelyydestään huolimatta hän on sankarijoukon diplomaatti, jonka sisimmässä piilee yllättävän paljon urheutta.

Kyläläiset

Kylänvanhin
Juho Emil, tai tuttavallisemmin Eemeli tunnetaan kyläläisten keskuudessa luotettavana ja järkähtämättömänä päällikkönä. Ihmiset mieltävät Eemelin sivistyneeksi mutta suorapuheisen karskiksi entiseksi merikapteeniksi. Todellisuudessa hän on työnantajaltaan paennut kaksoisagentti, joka haluaa viettää elämänsä ehtoopuolen rauhassa syrjäisessä kylässään.

Emäntä
Emäntä leipoo leivän niin itselleen kuin muillekin häpeilemättä sen maittavan kuohkeaa makua. Hän kohtaa arjen raakuuden mukisematta ja tietää paikkansa tässä maailmassa, vaikka kyseinen maailma ketuttaa häntä aika ajoin. Silti jossain - syvällä huivien ja vällyjen uumenissa - häneltä löytyy lempeä ja rakkautta kaipaava sydän, joka kurkottaa varovasti kohti viehtymystä.

Lapsi
Rajattoman mielikuvituksen omaava Maikki on maatilalla asusteleva napero, jonka lempipuuhaa on ammua kilpaa perheen tilan lehmien kanssa. Vähäsanaisen Maikin oma lehmäjengi syntyy kävyistä ja tikuista, joita pieni tyllerö kuljettaa paidan helmassa paikkaan kuin paikkaan

Talonpoika
"Rami! Rami Rami Rami. Rami Rami! Raaaami. Rami Rami Rami?
Rami Ra-ra-ra-rami! Rami-ram!"